Yhteystietosi: Linda Visapää Tmi Linda Väisänen
+358 40 555 5406

Referenssit

BEMER-yhteyshenkilösi

LocatorYour partner

Linda Visapää Tmi Linda Väisänen
+358 40 555 5406
linda.visapaa@bemermail.com

Nyrjähdysten nopea paraneminen BEMER-terapian avulla

Zerrungen

Fysikaalisella BEMER-verisuoniterapialla heikentynyt mikroverenkierto voidaan palauttaa luonnon sallimissa rajoissa.

Mutta miten tämä verisuoniterapia toimii?

Käyttämällä elektromagneettisesti välitettäviä signaaleja, joilla stimuloidaan pienimpien verisuonten pumppaavaa liikettä, verenvirtaus voidaan normalisoida näiden verisuonten läpi (ärsyke ja vaste) ja varmistaa toimiva verensaanti kehon soluille. Fysikaalisen BEMER-verisuoniterapian käyttö voi myös lyhentää potilaan nyrjähdyksestä toipumiseen tarvittavaa aikaa. Erityisesti urheilijat arvostavat BEMER-terapian hyötyjä, eikä vain siksi, että paraneminen muun muassa nyrjähdyksistä, lihasrevähtymistä ja nivelsiderepeämistä on nopeampaa, vaan myös siksi, että vammoja voidaan ehkäistä. Kun fysikaalisen BEMER-verisuoniterapian avulla pienimpien verisuonten verenkierto on toimiva, alkulämmittelyyn ja loppuverryttelyyn tarvittava aika lyhenee ja palautuminen on nopeampaa. Lopputuloksena on tehokkaampi harjoittelu. Parhaassa tapauksessa mikrovauriot korjaantuvat välittömästi, jolloin vältytään vakavammilta urheiluvammoilta. Tästä eivät hyödy ainoastaan urheilijat vaan kaikki ihmiset päivittäisessä elämässä. Vaikka fysikaalisella BEMER-verisuoniterapialla ei voitaisikaan estää nyrjähdyksen syntymistä arjen askareissa, se lyhentää merkittävästi paranemisprosessia. Fysikaalista BEMER-verisuoniterapiaa ei käytetä ainoastaan kehon oman parantamiskyvyn aktivointiin, vaan sen lisäksi myös monilla muilla alueilla. Esimerkkeinä näistä ovat immuunivasteen vahvistaminen, henkisen suorituskyvyn optimointi ja hyödyt yleiseen hyvinvointiin, terveyteen ja myös uneen.
Se parantaa myös reaktiokykyämme, sopii täydentäväksi hoidoksi sairauksiin ja moneen muuhun käyttötarkoitukseen. Kaiken kaikkiaan fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia parantaa elämänlaatua, mitä arvostamme suuresti suorituskeskeisessä nyky-yhteiskunnassamme ja koska omassa elämänpiirissämme on erilaisia tekijöitä. Fysikaalisen BEMER-verisuoniterapian teho on jo todistettu, ja viimeisten 15 vuoden aikana on tuotettu 46 julkaisua, ja PubMed-tietokannassa on useita tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat BEMER-hoidon suojavaan ja ennaltaehkäisevän vaikutuksen.

Lisätietoja

Tietoa nyrjähdysvammoista

Miten nyrjähdysten kanssa pitää toimia?

Nyrjähdykset ovat valitettavasti osa elämää, ja ne voivat sattua nopeasti ja varoittamatta. Nyrjähdyksiä voi tulla nopeasti, kun urheillaan (jossa nyrjähdykset ovat hyvin yleisiä), kompastutaan kävellessä tai juoksulenkillä, tai liian suuressa ja pitkään jatkuvassa kuormituksessa. Jopa kotitöitä tehdessämme - esimerkiksi ikkunoita pestäessä - emme ole täysin turvassa nyrjähdyksiltä. Lopputuloksena on kipu, mustelmat ja turvotus! Hoito edellyttää nopeaa toimintaa. Mutta tarkastellaan aluksi, mitä nyrjähdysvammat ovat. Nyrjähdyksillä tarkoitetaan luurankolihasten, tai tarkemmin lihasten ja nivelsiteiden vammoja. Kaikki nyrjähdykset johtuvat ylivenyttymisestä. Lihaksen ja nivelsiteiden revähtämisestä poiketen kudos ei kuitenkaan ole kiristynyt yli katkeamispisteensä. Sen sijaan se pysyy suureksi osaksi vahingoittumattomana. Yleensä kudoksissa ja verisuonissa on kuitenkin hyvin pieniä vaurioita. Näitä kutsutaan lääketieteen puhekielessä "mikrovaurioiksi". Nämä vauriot voivat aiheuttaa turvotusta, sillä vaurioituneet verisuonet vuotavat ympärillä olevaan kudokseen. Turvotus vuorostaan puristaa hermoja, mikä aiheuttaa kipua. Usein nämä vauriot ovat näennäisesti vähäisiä, mutta ne voivat haitata meitä pidemmän aikaa. Erityisesti urheilijoille tämä on hyvin tuttua, mutta nyrjähdykset voivat olla erittäin epämiellyttäviä myös henkilöille, jotka tekevät fyysistä työtä. Nyrjähdysvammat luokitellaan tavallisesti nivelside- tai lihasvenähdyksiksi. Nivelsiteen venähtämisen aiheuttaa jänteen tai nivelsiteiden ylivenyttyminen nivelessä. Toisin kuin nivelsiteen repeämässä, nivelsiteen säätely- ja vakaanapitotoiminto kuitenkin säilyvät. Lihasvenähdys syntyy, kun lihaksen pienimmät yksiköt (joita kutsutaan sarkomeereiksi) vaurioituvat. Tämän aiheuttaa yleensä äkillinen ja liiallinen liike, usein jalkaterän, pohkeen, reiden tai olkavarren ympärillä. Mutta henkilöt, jotka kokevat nyrjähdyksen, eivät yleensä ole kiinnostuneita tästä erosta, sillä nyrjähdykseen liittyy nopeasti kipu. Mustelmien syntyminen, turvotus ja kipu, kun lihaksia jännitetään tai liikutetaan, ovat tyypillisiä. On myös tavallista, että kipu häviää, kun nyrjähtänyt kehon osa on levossa ja sitä ei rasiteta. Heti, kun lihasta taas kuormitetaan, nyrjähdykseen liittyvä kipu kuitenkin palaa. Itse kipu muistuttaa yleensä lihaskramppia, suonenvetoa. Siksi, kuten alussa todettiin, on tärkeää toimia nopeasti. Erityisesti urheilijoilla välittömässä ensiavussa pitää noudattaa ensiapuohjeita.

Nyrjähdysten ja venähdysten ensiapu

Nyrjähdyksen tai venähdyksen ensiapu käsittää neljä kohtaa: lepo, kylmähoito, puristava side ja kohoasento. Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaan on keskeytettävä toiminta, jossa vamma syntyi, eli levätä. Sen jälkeen on tärkeä aloittaa turvotuksen ja/tai verenpurkauksien jäähdyttäminen tätä tarkoitusta varten valmistetulla kylmäpakkauksella, jää- tai pakastepusseilla, tai jos näitä ei ole saatavilla, kylmällä vedellä. Vamma-alueella laitetaan sitten lievästi puristava side, jolla estetään turvotuksen leviäminen. Sen jälkeen vamma-alue laitetaan kohoasentoon, mikä vähentää verenvuotoa vamma-alueelle, ja näin voidaan varmistaa, että kudoksiin vuotava neste voidaan kuljettaa pois nopeammin. Tämän jälkeen on syytä hakeutua lääkäriin, koska maallikko ei aina kykene erottamaan nyrjähdystä tai venähdystä nivelsiderepeämästä. Mikäli vamma osoittautuu "vain" nyrjähdykseksi, silloin täytyy kärsivällisesti odottaa, että keho itse parantaa vamman. Tätä paranemisprosessia voidaan kuitenkin lyhentää tukemalla kehon omia paranemis- ja korjausmekanismeja.

Kehon omat paranemis- ja korjausmekanismit

Kehon omat paranemisprosessit ovat uskomaton prosessi, jolla varmistetaan, että elimistömme toimii koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän kuuluvat keinot, joita keho käyttää etsiessään mahdollisia vikoja, joita kehoon tulee, kun sen säätelymekanismit ylikuormittuvat (esimerkiksi nyrjähdyksen jälkeen). Samalla mekanismilla tapahtuu myös haavan paraneminen, jossa vammoissa tuhoutunutta kudosta liuotetaan ja poistetaan. Kehon paranemisprosessien tehokkaalla tukemisella, jolla varmistetaan tai palautetaan hyvä mikroverenkierto uusiutumisprosesseja varten, mukaan lukien nyrjähdyksiin liittyvät uusiutumisprosessit, on keskeinen merkitys. Mikroverenkierto on erittäin tärkeä elimistöllemme ja sillä on monenlaisia tehtäviä. Se vaikuttaa verenpaineeseen, helpottaa lämmönsiirtoa ja kuljettaa happea ja ravinteita soluille. Verenkierto kuljettaa myös myrkyt ja kuona-aineet pois soluista. On tärkeä tietää, että ihmisen elimistö koostuu 80-100 biljoonasta solusta. Jotta nämä solut voidaan tavoittaa, veren täytyy kiertää kehossamme koko ajan. Sydämen tuottama paine ohjaa veren eteenpäin valtimoissamme. Nämä vuorostaan haaroittuvat, ja niistä tulee koko ajan pienempiä ja ohuempia, eli niiden läpimitta pienenee. Lopulta veri pääsee kehomme pienimpiin suoniin, joita kutsutaan kapillaareiksi. Juuri tätä aluetta sekä kohtia juuri ennen ja heti tämän alueen jälkeen kutsutaan mikroverenkierroksi. Tehokkaasti toimiva mikroverenkierto on äärettömän tärkeä, kun se varmistaa verenkiertoa parantamalla, että kudoksen solut saavat riittävästi happea ja ravinteita ja pääsevät eroon kuona-aineista. Tehokkaasti toimiva verenkierto parantaa ravinteiden jakelua vaurioituneeseen kudokseen ja vähentää tulehdusta, ja näin sen on mahdollista tukea paranemisprosessia merkittävästi, myös nyrjähdysten yhteydessä. Mikroverenkiertoa voidaan avustaa tukemalla sitä lääketieteellisen teknologian avulla, kuten fysikaalisella BEMER-verisuoniterapialla.