Yhteystietosi: Linda Visapää Tmi Linda Väisänen
+358 40 555 5406

Referenssit

BEMER-yhteyshenkilösi

LocatorYour partner

Linda Visapää Tmi Linda Väisänen
+358 40 555 5406
linda.visapaa@bemermail.com

Fysikaalisen verisiuoniterapian käyttö flunssan yhteydessä

Erkaeltung

Fysikaalinen verisuoniterapia BEMER voi stimuloida heikentynyttä verenkiertoa pienimmissä verisuonissa ja tukea näin kehon omaa parantamiskykyä ja uusiutumisprosesseja. Vahvistamalla kehon säätelymekanisemja, immuunijärjestelmän luonnollinen reaktioherkkyys ja kehon oma kyky parantaa aktivoituvat, millä on positiivinen vaikutus haavan paranemiseen. Yhä useammat terapeutit ja lääkärit käyttävät menestyksellisesti fysikaalista BEMER-verisuoniterapiaa vastaanotoillaan.

Miten fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia toimii?

Pienimpien verisuonten pumppaavan liikkeen stimuloimiseksi käytetään elektromagneettisesti välitettäviä signaaleja, jolloin voidaan normalisoida verenkierto näissä verisuonissa. Solut hyötyvät tästä parantuneesta veren jakelusta, ja ne voivat suoriutua paremmin tehtävistään haavan paranemisessa. Hoidon avulla myös henkinen ja fyysinen suorituskyky lisääntyvät, ja sen seurauksena yleinen hyvinvointi paranee.

Lisätietoja

Tietoa flunssasta

Kylmä ja märkä sää: seuraava flunssa on tulossa!

Yskittää, nenä valuu, kurkku on käheä: erityisesti syksyllä ja talvella tuntuu siltä, että flunssalta ei voi välttyä. Näille vuodenajoille tyypillinen kylmä ja märkä sää ovat syynä siihen, että elimistömme on haavoittuvampi infektion hyökkäyksille immuunijärjestelmäämme vastaan, ja siksi saamme flunssan herkästi. Kylmä, märkä vuodenaika on puhdas stressi ihmisen elimistölle; kylmänkostea sää heikentää kehoa ja sen puolustautumista. Kun tällaisina vuodenaikoina oleilemme usein lämmitetyissä tiloissa, joissa on kuiva ilma, limakalvot eivät useinkaan ole riittävän kosteita ja siksi taudinaiheuttajien torjuminen on tehottomampaa. Näin virukset ja bakteerit pääsevät kehoomme helpommin kuin ”terveellä” säällä. Vaikka sairauden nimi (englannin kielessä ”cold” eli ”kylmä”) viittaa kylmiin lämpötiloihin, kylmä yksinään ei lähes koskaan ole flunssan syynä. Tutkimusten mukaan tiedetään, että kylmä voi todellakin edesauttaa flunssan syntyä, mutta sen todellinen laukaisija on virusten aiheuttama infektio. Mutta matalissa lämpötiloissa elimistö keskittää veren keskelle kehoa, jotta se menettäisi mahdollisimman vähän lämpöä. Tästä on seurauksena se, että verenkierto erityisesti käsissä, jalkaterissä ja nenän limakalvolla vähenee. Nenän limakalvon heikentynyt verenkierto saa vuorostaan aikaan sen, että tällä alueella on vähemmän immuunisoluja ja vasta-aineita. Siten hyökkäävien virusten (ja bakteerien) on helpompi päästä perille ja lisääntyä. Flunssat eivät kuitenkaan rajoitu syksyyn ja talveen, vaikka niitä esiintyy usein juuri näinä kuukausina. Muinakaan vuodenaikoina emme ole turvassa flunssalta. Siksi ei ole yllättävää, että flunssa on kaikkein yleisin infektio ihmisillä. Tilastojen mukaan aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin noin kaksi tai kolme kertaa vuodessa ja lapset jopa kymmenen kertaa vuodessa. Vaikka taudinkulku on hyvin yksilöllinen, seuraavaksi kuvattu taudinkulku on tyypillinen: alussa kurkku on usein vähän karhea ja kipeä. Pian tämän jälkeen ääni käheytyy, nenä alkaa valua ja kehittyy yskä. Päätä voi särkeä, ja usein olo on väsynyt ja uupunut. Kuume on harvinaista, sen sijaan pieni lämmönnousu on todennäköisempää. Useimmiten flunssan oireet ovat ohitse viikon tai kahden (joskin epämukavan) viikon jälkeen. Lääkärissä käynti ei usein ole tarpeen, sillä jos immuunijärjestelmä on kunnossa, elimistö hoitaa tavallisesti flunssan itse. Heikentynyt immuunijärjestelmä tekee kuitenkin ihmisestä helposti haavoittuvan. Valitettavasti flunssakoettelemusta ei voi lyhentää lääkeillä, mutta kuten sanonta kuuluu ”ehkäisy on parempi kuin hoito”, vahvistamalla immuunijärjestelmää jotkut flunssista voidaan ehkäistä. Tämä edellyttää esimerkiksi tasapainoista ruokavaliota, riittävää unta ja liikuntaa, kuin myös pienimpien verisuonten verenkierron tehostamista kehossa. On hyvä tietää, että maallikko voi sekoittaa flunssan joskus kliinisesti vaikeampaan influenssaan. Syynä on se, että kummassakin tapauksessa esiintyy samanlaisia oireita. Toisin kuin flunssa, influenssa kuitenkin alkaa melko rajuna ja äkillisesti ja oireet, kuten päänsäryt ja nivelkipu, korkea kuume, vilunväristykset ja yskä ilmaantuvat yleensä samanaikaisesti. Jos tällaisia oireita ilmaantuu, on tärkeää hakeutua lääkäriin. Erityisesti henkilöiden, joiden immuunijärjestelmä on heikko.

Mikä aiheuttaa flunssan?

Flunssa on ylempien hengitysteiden infektio, joka lääketieteellisesti tunnetaan nimellä nuhakuume tai flunssa. Flunssan laukaisee virusinfektio. Näitä infektioita aiheuttavat virukset. Flunssaa aiheuttavia erilaisia viruksia on yhteensä noin 200. Yleisimpiä viruksia ovat rhinovirus, RS-virus ja koronavirus. Joissakin tapauksissa virusinfektiota seuraa vielä bakteeri-infektio (niin sanottu seurannaisinfektio tai superinfektio). ”Flunssavirusten” aiheuttama infektio menee yleensä huomaamatta ohi. Virukset pääsevät elimistöön pääasiallisesti hengitysilman kautta pisaroina, mutta myös suoraan tai välillisesti nenän limakalvojen kautta, jos olemme kosketuksissa tartunnan saaneen kanssa. Saamme taudinaiheuttajat hengittäessämme ilmaa, johon taudinaiheuttajat ovat aikaisemmin päässeet yskän mukana. Flunssavirukset voivat siirtyä myös käsistä suun, silmien ja nenän limakalvojen kautta ja päästä näin elimistöömme. Yleisiä seurauksia ovat: kurkkukipu (nielutulehdus), nenän valuminen (nuha), yskä (keuhkoputkitulehdus) ja äänen käheys (kurkunpään tulehduksen yhteydessä niin sanottu kurkunpäätulehdus), ja oireet voivat esiintyä lähes minä tahansa yhdistelmänä. Flunssan ensimmäiset oireet ilmaantuvat noin kahden - viiden päivän kuluttua infektiosta. Infektio tarttuu yleensä paikoissa, joissa on paikalla useita ihmisiä, kuten julkisessa liikenteessä, odotustiloissa, toimistoissa, kouluissa jne. Tästä syystä tartunnan saaneita pitää välttää, jos se vaan on mahdollista, vaikka se ei aina ole helppoa. Heikentynyt immuunijärjestelmä edesauttaa aina infektion syntymistä. Tästä syystä on erittäin tärkeää vahvistaa immuunijärjestelmää flunssan ehkäisemiseksi.

Mikä auttaa taistelussa flunssaa vastaan?

Heikentynyt immuunijärjestelmä altistaa flunssille. Siksi immuunijärjestelmää pitää vahvistaa flunssan torjumiseksi. Mitä tämä tarkoittaa? Elimistön immuunijärjestelmä on monimutkainen verkosto, joka pitkälle kehittynyttä puolustusjärjestelmää käyttäen torjuu suurimman osan infektioista ja muista terveyteemme kohdistuvista hyökkäyksistä. Yhtenä osana tätä monimutkaista puolustusmekanismia ovat valkosolut, joita kutsutaan leukosyyteiksi. Niitä on lähes kaikkialla kehossamme, ja kun infektio tai jokin muu hyökkää terveyttämme vastaan, valkosoluja ohjataan informaatioproteiinien tai muiden viestiaineiden kautta. Hyvin toimivan immuunijärjestelmän edellytyksiä ovat terveelliset elämäntavat, joista terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio ovat yhtä tärkeitä kuin liikunta ja riittävä uni. Ne, joilla on hyvä immuunijärjestelmä, on pienempi riski sairastua flunssaan. Hyvin toimivalla mikroverenkierrolla on kuitenkin myös tärkeä tehtävä immuunijärjestelmän vahvistamisessa. Mikroverenkierrolla tarkoitetaan pienimpiä verisuonia, niin sanottuja kapillaareja, sekä näiden verisuonten välittömässä läheisyydessä olevia verisuonia. Kun verenkierto paranee näissä pienimmissä suonissa, olosuhteet valkosolujen toiminnalle paranevat. Valkosolut toimivat elimistössä ikään kuin ”veripoliiseina” ja suojaavat meitä mm. infektiolta. Sen lisäksi niiden vastuulla on tehdä taudinaiheuttajista tai elimistöllemme haitallisista aineista vaarattomia, ja tällaisia ovat esimerkiksi virukset, bakteerit, syöpäsolut, myrkyt, sienet, madot ja vieraat partikkelit. Siksi toimiva verenkierto pienimmissä verisuonissa ei ole ratkaiseva tekijä vain yleisen terveyden kannalta vaan se auttaa valkosoluja suoritutumaan elintärkeistä tehtävistään immuunijärjestelmässä. Immuniteettiaan voi vahvistaa monin eri menetelmin. Esimerkkeinä ovat vuorotellen otettavat kylmät ja kuumat suihkut, hydroterapiahoidot tai sauna. Näillä on positiivinen vaikutus verenkierron säätelyyn, ja ihon ja elinten verenkierto paranee. Tällä tavoin immuunisoluja pääsee enemmän nenän ja kurkun limakalvoille, jonne flunssan taudinaiheuttajat hyvin usein hyökkäävät. Immuunijärjestelmän vahvistamiseksi voi olla myös erittäin hyödyllistä stimuloida tehokkaasti verenkiertoa erityisten fysikaalisten impulssien avulla. Fysikaalinen BEMER-verisuoniterpia toimii tällä alueella menestyksellisesti. Tämä verisuoniterapian lähtökohtana on moniulotteinen signaalirakenne, jonka avulla heikentynyttä tai häiriintynyttä mikroverenkiertoa stimuloidaan tehokkaasti. Ja näin tuetaan keskeisiä fysikaalisia säätelymekanismeja, jotka liittyvät sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen, palautumiseen ja uusiutumisprosesseihin. Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia ei ainoastaan osittain ehkäise flunssainfektioita vaan myös lievittää monia erilaisia sairauksia. Tämä verisuoniterapia tukee myös toipumista. Lisäksi fysikaalista BEMER-verisuoniterapiaa voidaan käyttää täydentävänä hoitomuotona. Esimerkkeinä tästä ovat parempi fyysinen ja henkinen suorituskyky sen lisäksi, että infektioherkkyys vähenee ja immuunijärjestelmä vahvistuu. Fysikaalisella BEMER-verisuoniterapialla on saatu merkittäviä tuloksia myös selkäkivussa, unettomuudessa, stressisairaudessa ja pienten vammojen paranemisessa. Lisäksi voidaan parantaa suorituskykyä urheilussa. Vastaavasti voidaan ehkäistä diabetestä ja aineenvaihdunnan häiriöitä hoitotyön yhteydessä, ja hoidolla voi olla positiivinen vaikutus näiden sairauksien täydentävänä hoitona. Fysikaalisen BEMER-verisuoniterapian eräs hyödyllinen vaikutus monille on se, että lääkkeiden käyttöä voidaan rajoittaa lääketieteellisesti välttämättömään käyttöön. Flunssan kohdalla on hyvä muistaa, että sen aiheuttaa virukset, joten antibiooteista ei ole apua. Paranemista ei siis voi nopeuttaa lääkkeillä, ainoastaan helpottaa oireita. Aina on kuitenkin parempi, että flunssan ei anneta edes tulla, vaan keskityään mieluummin vahvistamaan immuunijärjestelmää. Ja juuri tähän tarkoitukseen fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia sopii loistavasti edellä mainittujen tekijöiden lisäksi.